Sankaripatsas

Vuonna 1919 Töysän Suojeluskunta teki aloitteen Töysän kunnalle muistopatsaasta sankarihautausmaalle. Aloitteen johdosta perustettiin rahasto, johon varoja kerättiin mm. kunnan avustuksella, yksityisillä lahjoituksilla, seurakuntatilaisuuksista, eri järjestöjen iltamatuloista, myyjäisistä ym.

Vuonna 1921 patsashankkeen toimikunta valitsi kuudesta määräaikaan saapuneesta ehdotuksesta Martin&Heinäsen suunnitteleman patsaan, jonka aiheena oli nouseva leijona. Sopimus harmaan, graniittisen patsaan valmistamisesta ja aikataulusta tehtiin 1922 syksyllä hämeenlinnalaisen Heinäsen kiviveistämön kanssa 30.000 markan hinnasta. Patsas valmistui sopimuksen mukaan kesäkuun 1923 lopulla paikalleen asennettuna.

Noin kaksimetrisen kiven päälle oli muotoiltu nouseva leijona. Kiven jokaiselle neljälle sivulle oli tehty tekstit. Ensimmäiselle puolelle ”Vapaussodan sankareille kotiseutu pystytti.” Toiselle sivulle Einari Vuorelan laatima teksti: ”Vapaus heräs orjan yöstä, kansa nousi orjan työstä.” Kolmannelle ja neljännelle sivulle yhdeksän töysäläisen sankarivainajan nimi. Patsas sijoitettiin sankarihautausmaalle leijonan katsoessa itään päin. (Myöhemmin patsas käännettiin katsomaan länteen päin)

Patsaan paljastusjuhla pidettiin 8.7.1923. Pastori Frans Kärki vastaanotti seurakunnan puolesta patsaan Terho Mannerilta. Manner toivoi luovutuspuheessaan seurakunnan huolehtivan patsaasta, niin että tulevat sukupolvet tulevat tietoisiksi raskaista sodan vaiheista ja kunnioittavat Töysäläisiä sankarivainajiaan.  

Sankarimuuri

Seurakunnan, kunnan ja sotainvalidien perustama toimikunta laittoi vireille sotien 1939-1940 ja 1941-1944 kaatuneiden muistoksi muistomerkkihankkeen. Tammikuulla 1952 he tekivät sopimuksen sankarihauta-alueen uudelleenjärjestelystä ja tilasivat Peipohjan Kiviveistämöltä U. Heinäsen suunnitteleman patsaan. Heinänen suunnitteli alueen kokonaisuuden, jonka yhdelle reunalle tehtiin 25 metriä pitkä graniittinen sankarimuuri. Siihen hakattiin 154 sankarivainajan nimeä kohokirjaimin. Alueelle muodostettiin ruohokenttä kukkaistutuksineen ja käytävät päällystettiin laattakivillä. Ennen alueella olleet sankarihautojen ristit poistettiin ja haudat jäivät tämän uuden alueen alle. Sankarihauta-alue kokonaisuudessaan tuli maksamaan 1.295.000 mk.

Sankarimuurin paljastustilaisuus pidettiin 6.7.1952. Töysän kirkkoherra Väinö Tuomola vastaanotti sankarimuurin seurakunnan puolesta patsastoimikunnan puheenjohtaja Unto Kankaalta. Kiitospuheessaan kirkkoherra Tuomola toi esiin, kuinka sanakarivainajien muisto on pyhä ja velvoittaa meitä huolehtimaan siitä, että heidän muistonsa tulee iäti säilymään.